Keruing
Dipterocarpus-suvun lajeja myydään keruing-kauppanimellä. Suku on levittäytynyt Kaakkois- ja Etelä-Aasiaan, ja markkinoilla oleva puu on tuotettu lähes kaikki Kaakkois-Aasiassa. Maailman 70 Dipterocarpus-lajia esiintyvät sademetsissä ja kausikuivissa metsissä. Valtaosa kaupallisesti merkittävistä lajeista on kotoisin Indonesian, Malesian ja Indokiinan alueelta luonnonmetsistä. Keruingia ei tuoteta viljelymetsissä, vaan se tulee aina luonnonmetsistä. 36:sta kaupallisesti merkittävästä lajista puolet (18) on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi (korkein luokitus luonnosta supuuttoon kuolleen jälkeen), ja yhteensä uhanalaisia on näistä 64% (23 lajia). Lajilista.

Balau
Tällä nimellä myytävät puut kuuluvat laajaan Shorea-sukuun samoin kuin mm. meranti-nimellä myytävät puut. Balau on ominaisuuksiltaan tietyntyyppisen puun kauppanimi. Balau-ryhmään kuuluu vain sademetsälajeja, jotka esiintyvät lähinnä Indonesian ja Malesian luonnonmetsissä, jotkut lajit myös Indokiinan niemimaalla tai Filippiineillä. Red balau on balau-ryhmälle läheinen kauppanimi, ja markkinoilla nämä puut voivat olla sekoittuneet. Yhteensä balau ja red balau -puuta tuottavia lajeja on 38. Shorea-viljelymetsiä ei ole. Balau-ryhmän 23 kaupallisesti merkityksellisestä lajista 11 on äärimmäisen uhanalaisia ja 4 erittäin uhanalaisia, yhteensä uhanalaisia on siis 70% balau-lajeista. Kaikki viisi red balau -lajia ovat äärimmäisen uhanalaisia. Lajilista.

Tiikki
Tiikki (Tectona grandis) esiintyy luontaisesti Intiasta Laosiin ja Filippiineille ulottuvalla alueella kausikuivissa metsissä. Sitä viljellään laajasti myös tämän alueen ulkopuolella. Suurimmat tuottajat ovat tässä järjestyksessä Burma, Intia, Thaimaa ja Indonesia. Jaavalla on noin miljoona hehtaaria tiikki-istutusmetsiä. Burmassa hakattu tiikki tulee luonnonmetsistä. Burman luontaiset tiikkimetsät ovat kärsineet liikahakkuista, ja viime aikoina vientimäärät ovat laskeneet voimakkaasti, samaan tapaan kuin Thaimaassa tapahtui 1980-luvulla luonnonmetsien hävitessä. Jaavan tiikkiviljelmiin liittyy laajoja sosiaalisia ongelmia, ja viljelmiä hallinnoivat yhtiöt ja poliisi ovat vastanneet väkivalloin paikallisten maavaateisiin.

Eukalyptus
Eukalyptukset (Eucalyptus spp.) esiintyvät luontaisesti Australian, Papua Uuden-Guinean ja Itä-Indonesian alueella. Luonnonmetsistä saatavaa puuta on tuskin tarjolla, jos on, niin Australiasta. Markkinoilla olevien eukalyptustuotteiden puu tulee istutusmetsistä.

Kumipuu
Kumipuun (Hevea brasiliensis) luontaista esiintymisaluetta ovat Etelä-Amerikan sademetsät. Kumipuuta viljellään laajasti ympäri tropiikkia. Sen pääkäyttötarkoitus on kumin tuotanto, joka tapahtuu ottamalla talteen puun kuorta viiltämällä erittyvä valkoinen neste. Erityisesti Malesiassa on pyritty edistämään kumiviljelmiä uudistettaessa syntyvän kumipuun käyttöä. Aasiasta peräisin oleva kumipuu tulee siis ensisijaisesti kumin tuotantoon suunnattujen viljelmien oheistuotteena. Kambodzhassa kumipuuviljelmät hävittävät tieltään luonnonmetsiä.

Mango
Mango (Mangifera indica) on kotoisin Etelä-Aasiasta Intian ja Burman kausikuivilta alueelta. Sitä viljellään kaikkialla tropiikissa sen hedelmien takia, ja siitä saatava puu ei ole viljelmien ensisijainen tuote. Mangifera-sukuun kuuluu muitakin lajeja, jotka esiintyvät luontaisesti Kaakkois-Aasian sademetsissä ja joita viljellään niin ikään hedelmien takia. Luultavasti markkinoilla oleva puu tulee hedelmäviljelmiltä.

Akaasia
Akaasiat (Acacia spp.) on kuivilla ja puolikuivilla alueilla vanhassa maailmassa levinnyt kasvisuku. Sillä on puuntuotannollista merkitystä luontaisesti erityisesti Afrikassa, mutta pääosin Australiasta peräisin olevia lajeja viljellään laajalti tropiikissa suojakasveina ja puun tuottamiseksi.