Trooppiset puutarhahuonekalut - pala sademetsää patiolla?

 

Osto-ohjeita

Ekologiset ongelmat

Sosiaaliset ongelmat

Laittomat hakkuut ja
puun salakuljetus

Trooppiset puulajit

Sertifikaatit

Kampanja

Linkkejä

Etusivulle

 

Tietoa tropiikin puulajeista

  • Cites-sopimus ja EU:n uhanalaisten lajien kauppaa koskevat säädökset
  • Lajien uhanalaisuus
  • Linkkejä trooppisista puulajeista
  • Lista trooppisista puulajeista kauppanimittäin
    (*=puu osin luonnonmetsistä, **=aina luonnonmetsistä)
    - Akaasia
    - Apassi / abachi *
    - Balau **
    - Bangkirai, ks. balau
    - Eukalyptus
    - Iroko **
    - Jongkong **
    - Kapur **
    - Khaya **
    - Kempas **
    - Keruing **
    - Kumipuu
    - Mahonki (afrikkalainen) **, ks. khaya, sapelli ja sipo
    - Mahonki (amerikkalainen) *
    - Mango
    - Meranti **
    - Merbau **
    - Nyatoh **
    - Odum, ks. iroko
    - Ramin **
    - Rottinki **
    - Sapelli eli sapele **
    - Sipo **
    - Tiikki (teak) *
    - Utile, ks. sipo

    CITES-sopimus ja EU:n uhanalaisten lajien kauppaa koskevat säädökset

    CITES-sopimus säätelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa. CITES-sopimuksen liitteissä listataan lajeja, joiden kauppa on joko kielletty tai vaatii CITES-sopimuksen edellyttämät luvat. Suomi on ratifioinut sopimuksen, joten Suomeen ei saa tuoda CITES-sopimuksen mainitsemia lajeja ilman kansallisten CITES-viranomaisten lupaa. Puulajeja on CITES-listoilla melko vähän, mutta monet sopimuksen liitteisiin päätyneet lajit kuten mahonki ja ramin ovat olleet tärkeitä kauppapuita. Käytännössä laillinen kansainvälinen kauppa CITES-sopimuksessa luetelluilla puulajeilla on vähäistä.

    CITES-sopimuksen liitteitä on kolme. Ensimmäisessä, appendix I, mainitaan lajit joiden kauppa kaupallisissa tarkoituksissa on täysin kielletty. Puulajeista tähän listaan kuuluu mm. Brasilian ruusupuu (Dalbergia nigra). Valtaosa puulajeista on liitteessä II. Näiden lajien kauppa edellyttää CITES-luvan sekä alkuperämaalta että Suomen viranomaisilta. Liitteessä III mainitaan jotain tiettyjä alkuperämaita koskevia rajoituksia. EU:n omat luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa koskevat säädökset pohjautuvat CITES-sopimukseen, mutta ovat osin tiukempia. Puulajien osalta eroja ei ole.

    Valikoitu lista liitteessä II mainituista puukaupan kannalta olennaisista lajeista

    CITES-sopimuksen sivut ja niillä tietokanta sopimuslajeista sekä lista sopimuksessa olevista puista (joilla kaikilla ei ole puuntuotannollista merkitystä).

    Euroopan komission luonnovaraisten kasvien ja eläinten kauppaa käsittelevät sivut (myös suomeksi)

    Lisätietoa uhanalaisten ja harvinaisten lajien kauppaa säätelevästä CITES-sopimuksesta Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.

    TRAFFIC Europen raportti ja toimintaohje EU:n puukaupasta CITES-sopimuksen kannalta (2004):
    Looking Under the Veneer. Implementation Manual on EU Timber Trade Control: Focus on CITES-Listed Trees.

    Lajien uhanalaisuus

    Monet puulajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon niihin kohdistuvien hakkuiden ja metsien katoamisen vuoksi. Maailmanlaajuisesti uhanalaisten puulajien ostaminen pääsääntöisesti jouduttaa niiden katoamista, eikä uhanalaisilla puulajeilla tulisi lähtökohtaisesti käydä kauppaa. Alla olevissa puulajikuvauksissa viitataan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokitteluun, joka kertoo lajien sukupuuttoriskistä.

    Kansainvälisen luonnuonsuojeluliiton uhanalaisluokituksessa uhanalaiset ja hävinneet lajit luetaan viiteen luokkaan niiden uhanalaisuuden mukaan. Luonnossa vielä tavattavista lajeista uhanalaisimpia ovat äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellut, välittömässä sukupuuttovaarassa elävät lajit (CR), tätä seuraavat pienemmässä vaarassa olevat erittäin uhanalaisiksi (EN) ja vaarantuneiksi (VU) luokitellut lajit. Silmälläpidettävät lajit (LR/nt) melkein täyttävät vaarantuneen kriteerit.

    - Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ylläpitämä maailmanlaajuisesti uhanalaisten lajien tietopankki ja tietoa uhanalisuudesta ja luokituksesat

    - IUCN:n uhanalaisluokkien kuvaus Suomen kansallisen uhanalaisarvioinnin yhteydessä Suomen ympäristökeskuksen sivuilta

    Linkkejä trooppisista puulajeista

    - Englannin Maan ystävien kattava lista eri puulajeista ja niiden uhanalaisstatuksista
    - WWF:n sivuilla valokuvallinen opas trooppiseen puutavaraan
    - Webforest Ky:n sivuilla suomenkielisiä myyntiesittelyjä ja valokuvia myös tropiikin puulajeista

    Lista trooppisista puulajeista kauppanimittäin

    Tätä listaa täydennetään tarvittaessa. Mikäli haluat sivuille tietoa jostakin lajista, lähetä sähköpostia osoiteeseen otto.miettinen [at] iki.fi
    *=markkinoilla oleva puu osin luonnonmetsistä, osin viljelymetsistä
    **=puu tulee aina luonnonmetsistä

    Akaasia [ylös]
    Akaasiat (Acacia spp.) on kuivilla ja puolikuivilla alueilla vanhassa maailmassa levinnyt kasvisuku. Sillä on puuntuotannollista merkitystä luontaisesti erityisesti Afrikassa, mutta Australiasta peräisin olevia lajeja myös viljellään laajalti tropiikissa suojakasveina ja puun tuottamiseksi. Aasiasta peräisin oleva akaasia tulee viljelymetsistä.

    *Apassi / abachi [ylös]
    Abachi tai suomalaisittain apassi (Triplochiton scleroxylon) tunnetaan myös nimellä wawa, obeche tai ayou. Sitä on Suomessa käytetty erityisesti lauteissa. Abachi kasvaa Länsi- ja Keski-Afrikassa alankojen kausikuivissa metsissä ja kuivissa metsissä. Abachi-kantoja on voimakkaasti ylihakattu, ja se on lähes kokonaan kadonnut esimerkiksi Nigerian luonnonmetsistä. Abachia myös viljellään jonkin verran.

    **Balau [ylös]
    Tällä nimellä myytävät puut kuuluvat laajaan Shorea-sukuun samoin kuin mm. meranti-nimellä myytävät puut. Balau on ominaisuuksiltaan tietyn tyyppisen puun kauppanimi. Balau-ryhmään kuuluu sademetsäpuita, jotka esiintyvät lähinnä Indonesian ja Malesian luonnonmetsissä, jotkut lajit myös Indokiinan niemimaalla tai Filippiineillä. Malesian niemimaalla, Borneolla ja Sumatralla kasvavaa Shorea laevis-lajia tai muita balau-ryhmän lajeja myydään joskus nimellä bangkirai (alkuperä Indonesia) tai yellow balau (alkuperä Malesia). Red balau on balau-ryhmälle läheinen kauppanimi, ja markkinoilla nämä puut voivat olla sekoittuneet. Yhteensä balau ja red balau -puuta tuottavia lajeja on 38. Balau-ryhmän 23 kaupallisesti merkityksellisestä lajista 11 on äärimmäisen uhanalaisia (CR) ja 4 erittäin uhanalaisia (EN), yhteensä uhanalaisia on siis 70% balau-lajeista. Kaikki viisi red balau -lajia ovat äärimmäisen uhanalaisia (CR). Lajilista.

    Eukalyptus [ylös]
    Eukalyptukset (Eucalyptus spp.) esiintyvät luontaisesti Australian, Papua Uuden-Guinean ja Itä-Indonesian alueella. Luonnonmetsistä saatavaa puuta on tuskin tarjolla, jos on, niin Australiasta. Markkinoilla olevien eukalyptustuotteiden puu tulee istutusmetsistä.

    **Iroko
    [ylös]
    Fikusten kanssa samaan heimoon kuuluva Milicia (=Chlorophora) excelsa ja M. regia tuottavat iroko-puuta. M. excelsa esiintyy Afrikassa Norsunluurannikolta Angolaan ja Mosambikiin ulottuvalla alueella savannialueiden galleriametsissä ja sekundaarimetsissä, M. regia vain Länsi-Afrikassa. Iroko tunnetaan myös nimellä odum ja afrikkalainen tiikki. M. regia on luokiteltu uhanalaiseksi (VU) ja M. excelsa silmälläpidettäväksi (LR/nt) metsien häviämisen ja liikahakkuiden seurauksena. Lajin viljely-yritykset ovat olleet epäonnisia.

    **Jongkong [ylös]
    Jongkong (Dactylocladus stenostachys) on Borneon suosademetsien runsaimpia puulajeja. Merantin ja raminin jälkeen se on taloudellisesti merkittävin Malesian Sarawakin suosademetsien hakkuista saatava puu. Laji on kärsinyt voimakkaista hakkuista ja Borneon suosademetsien katoamisesta, mutta sitä ei ole luokiteltu uhanalaiseksi.

    **Kapur [ylös]
    Kapurin nimellä myytävän Dryobalanops-suvun 7 lajia kasvavat alankosademetsissä ja suosademetsissä Borneolla, Sumatralla ja Malesian niemimaalla. Kapur-lajit ovat suuria puita, halkasijaltaan yleisesti 150-200 cm, korkeudeltaan 60 m. Kapur uudistuu poimintahakatuissa metsissä, mutta sen kantoja uhkaa nopea metsien häviäminen. Tärkein laji puuntuotannollisesti on D. sumatrensis, joka on äärimmäisen uhanalainen (CR). Kapur on ominaisuuksiltaan lähellä keruing-lajeja. Seitsemästä Dryobalanops-lajista kolme on äärimmäisen uhanalaisia (CR) ja kaksi erittäin uhanalaisia (EN). Lajilista.

    **Khaya, afrikkalainen mahonki [ylös]
    Khaya-sukuun kuuluu 5 lajia, jotka esiintyvät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Puuntuotannollisesti tärkeimmät lajit ovat Länsi-Afrikan rannikon sademetsissä kasvava K. ivoriensis (African mahogany) ja hieman kuivempien metsien Itä- ja Länsi-Afrikassa esiintyvä K. anthotheca (myös white mahogany, East African mahogany). Tavallisesti afrikkalainen mahonki -nimikkeellä tarkoitetaan juuri näitä puulajeja, ja Khaya kuuluukin samaan heimoon kuin varsinaista mahonkia tuottava Swietenia-suku. Muut kolme Khaya-lajia tuottavat arvokasta puutavaraa, jota myös myydään khaya tai afrikkalainen mahonki -nimikkeen alla. Nämä lajit esiintyvät Itä- ja Länsi-Afrikassa joenvarsimetsissä, kuivissa metsissä tai savanneilla (K. senegalica, K. grandifoliola) tai Madagaskarin saarella (K. madagascariensis). Kaikki viisi Khaya-lajia ovat uhanalaisia liikahakkuiden ja metsien katoamisen seurauksena. Lajilista.

    **Kempas [ylös]
    Kempas (Koompassia malaccensis) esiintyy Etelä-Thaimaasta Borneolle ja Sumatralle ulottuvalla alueella Kaakkois-Aasiassa. Luonnontilaisissa alankometsissä tällä alueella laji oli melko yleinen, ja esiintyy myös suosademetsissä. Arvokkaampien puulajien huvettua kempasin hakkuut ovat lisääntyneet 90-luvulta samaan aikaan, kun alueen luonnonmetsät ovat huvenneet. Myös Indonesiassa Uuden-Guinean saaren länsiosassa esiintyvää Koompassia grandiflora -lajia voidaan myydä kempas-nimikkeellä. K. malaccensis on luokiteltu uhanalaistarkastelussa silmälläpidettäväksi lajiksi (LR/cd) ja K. excelca vaarantuneeksi (VU).

    **Keruing [ylös]
    Dipterocarpus-suvun lajeja myydään keruing-kauppanimellä. Suku on levittäytynyt Kaakkois- ja Etelä-Aasiaan, ja markkinoilla oleva puu on tuotettu lähes kaikki Kaakkois-Aasiassa. Maailman 70 Dipterocarpus-lajia esiintyvät sademetsissä ja kausikuivissa metsissä. Valtaosa kaupallisesti merkittävistä lajeista on kotoisin Indonesian, Malesian ja Indokiinan alueelta luonnonmetsistä. Keruingia ei tuoteta viljelymetsissä, vaan se tulee aina luonnonmetsistä. 36:sta kaupallisesti merkittävästä lajista puolet (18) on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi (CR, korkein luokitus luonnosta supuuttoon kuolleen jälkeen), ja yhteensä uhanalaisia on näistä 64% (23 lajia). Lajilista.

    Kumipuu [ylös]
    Kumipuun (Hevea brasiliensis) luontaista esiintymisaluetta ovat Etelä-Amerikan sademetsät. Kumipuuta viljellään laajasti ympäri tropiikkia. Sen pääkäyttötarkoitus on kumin tuotanto, joka tapahtuu ottamalla talteen puun kuorta viiltämällä erittyvä valkoinen neste. Malesiassa kumipuu on tärkeä huonekalujen raaka-aine, ja puuta on ollut saatavilla kun kumipuuviljelmiä on korvattu muilla, tuottaisammilla viljelmillä. Aasiasta peräisin oleva kumipuu tulee siis ensisijaisesti kumin tuotantoon suunnattujen viljelmien oheistuotteena. Kun Malesian kumin tuotanto supistuu, tuotantoa on siirtynyt muihin alueen mainin, ja esimerkiksi Kambodzhassa kumipuuviljelmät hävittävät tieltään luonnonmetsiä.

    *Mahonki (amerikkalainen) [ylös]
    Varsinaiset mahongit (Swietenia-suku) kasvavat luontaisesti Etelä- ja Väli-Amerikassa sademetsistä pellonvierustoille. Puuntuotannollisesti tärkeimät lajit ovat brasilian- tai hondurasinmahonki (Swietenia macrophylla) ja karibianmahonki (Swietenia mahagoni), jotka molemmat ovat liikahakkuiden seurauksena vähentyneet voimakkaasti ja siksi uhanalaisia (vaarantunut VU ja erittäin uhanalainen EN) ja listattu CITES-sopimuksen liitteisiin III ja II (koskien kaikkia Amerikan populaatioita). Täten Amerikoista tuleva mahonki vaatii aina CITES-sopimuksen mukaiset luvat. Em. lajeja myös viljellään pieniä määriä tropiikissa, mm. Kaakkois-Aasiassa, eivätkä viljellyt, Aasiasta peräisin olevat Swietenia macrophylla-tuotteet tarvitse CITES-lupaa.

    Mango [ylös]
    Mango (Mangifera indica) on kotoisin Etelä-Aasiasta Intian ja Burman kausikuivilta alueelta. Sitä viljellään kaikkialla tropiikissa sen hedelmien takia, ja siitä saatava puu ei ole viljelmien ensisijainen tuote. Mangifera-sukuun kuuluu muitakin lajeja, jotka esiintyvät luontaisesti Kaakkois-Aasian sademetsissä ja joita viljellään niin ikään hedelmien takia. Luultavasti markkinoilla oleva puu tulee hedelmäviljelmiltä.

    **Meranti [ylös]
    Meranti on yleisnimitys suurimmalle osalle Shorea-suvun puista saatavaa puutavaraa. Shorea on trooppisen Aasian taloudellisesti tärkein puusuku, johon kuuluu lähes 200 lajia. Puuaineksen lisäksi puista saadaan myös pähkinöitä (illipe) ja pihkaa teollisuuden tarpeisiin (damar). Shorea-suku on levittäytynyt lännestä Sri Lankasta itään Indonesian Molukeille. Lajimäärä on suurin Borneolla. Valtaosa lajeista esiintyy sademetsissä ja on levinnyt melko pienelle alueelle. Shorea-viljelymetsiä ei ole. Suvun taloudellisesti hyödynnettävät lajit jaetaan neljään tyyppiin niiden puuaineksen värin ja ominaisuuksien perusteella: red meranti (70 lajia), yellow meranti (33 lajia), white meranti (22 lajia) ja balau (38 lajia, ks. balau). Näiden sisällä voidaan vielä määritellä alatyyppejä, esim. light red meranti. Merantin hakkuita ja kauppaa hallitsevat Malesia ja Indonesia. Selvästi tärkein ryhmä on red meranti. Suuri määrä harvinaisempia Shorea-lajeja on uhanalaistunut liikahakkuiden ja metsien katoamisen myötä. Yli puolet kaikista Shorea-lajeista (102 kpl) on äärimmäisen uhanalaisia (CR), ja yksi laji on jo kuollut sukupuuttoon. Kaupallisesti merkittävistä meranti-lajeista 70% on uhanalaisia ja 41% äärimmäisen uhanalaisia (CR), ks. lajilista.

    **Merbau [ylös]
    Merbauta saadan Intsia-suvun puista. Intsia-suvun kahdeksan lajia ovat levittäytyneet Itä-Afrikasta Australiaan, mutta puuntuotannollisesti merkittävimpiä maita ovat Malesia, Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea, joissa Intsiat ovat yleisimpiä. Puuntuotannollisesti tärkeimmät merbau-lajit ovat I. bijuga ja I. palembanica. Filippiineillä kasvaa vähemmän käytetty I. acuminata. Merbau kärsii liikahakkuista ja on erityisen uhattuna Malesian niemimaan ulkopuolella. I. bijuga ja I. acuminata on luokiteltu uhanalaisiksi, vaarantuneiksi lajeiksi (VU). Merbaut ovat hidaskasvuisia puita, jotka kasvavat primaarisademetsissä ja vanhoissa sekundaarimetsissä alavilla alueilla.

    **Nyatoh [ylös]
    Nyatoh-nimen alla myydään laajasti Sapotaceae-heimoon kuuluvia puulajien puuainesta. Lähinnä paikallisesti käytetään puuainekseltaan raskaampia nyatoh-lajeja, joita kutsutaan bitis tai nyatoh batu -nimellä. Suurimmat puusuvut ovat Madhuca, Palaquium, Payena ja Pouteria. Näistä tärkein nyatohin lähde on Palaquium. Palaquium ja Payena -sukujen puista saadaan aiemmin laajasti käytettyä kumimaista guttaperkaa, erityisesti Palaquium gutta -puusta. Nyatohia tuottavat lajit näistä suvuista kasvavat etupäässä Kaakkois-Aasiassa. Sri Lanka ja Melanesia ovat myös nyatoh-puusukujen esiintymisaluetta, mutta eivät puuntuotannollisesti merkittäviä. Nyatohia tuottavat puut kasvavat lähes kaikki sademetsissä, etupäässä alavilla alueilla. Jokunen puulaji ulottaa levinneisyytensä kuivemmille alueille ja vuoristoihin. Markkinoille tuleva nyatoh on peräisin todennäköisimmin sademetsistä Indonesiasta tai Malesiasta. Muutamaa lajia viljellään, mm. guttaperkkan tuottamiseen. Kuusi Kaakkois-Aasian puuntuotannollisesti huomionarvoista nyatoh-lajia ovat uhanalaisia metsien raivauksen ja liikahakkuiden seurauksen. Lajilista tavallisimmista lajeista ja sukuesittelyt.

    **Ramin [ylös]
    Raminia saadaan Gonystylus-suvun puista. Gonystylus-sukuun kuuluu yli 30 lajia Malesiasta Melanesiaan ulottuvalla alueella, valtaosa näistä Borneolla. Ramin-lajit kasvavat alankosademetsissä. Puuntuotannollisesti tärkein ja runsain laji, Gonystylus bancanus, on rajoittunut suosademetsien turvemaille Malesian niemimaalle, Sumatralle ja Borneolle. Se on luokiteltu uhanalaiseksi vaarantuneeksi (VU). Ramin-lajien uudistuminen kärsii hakkuista. Liikahakkuut ja metsien katoaminen ovat johtaneet siihen, että 15 Gonystylus-lajia, noin puolet suvusta, on luokiteltu uhanalaisiksi ja koko suku listattu uhanalaisten lajien kauppa säätelevän CITES-sopimuksen liitteeseen II vuonna 2005. Raminin kauppa on siis laitonta ilman asianmukaisia, CITES-sopimuksen mukaisia tuonti- ja vientilupia. Lajilista tavallisimmista lajeista.

    **Rottinki [ylös]
    Rottinkia saadaan köynnösmäisten palmujen varresta. Rottinkipalmut (mm. suvut Calamus, Daemonorops ja Korthalsia) kasvavat sademetsissä ja kausikuivissa metsissä etupäässä Kaakkois-Aasiassa, mutta osa lajeista kasvaa Afrikassa. Rottingin korjuussa metsää ei tarvitse kaataa, ja oikein toteutettuna metsä ei häiriinny siitä. Rottinkien luonnonkantoja vaivaa toisaalta metsäkato ja toisaalta liikakorjuu erityisesti Kaakkois-Aasiassa. Muutama laji on luokiteltu uhanalaiseksi.

    **Sapelli ja sipo [ylös]
    Sapelli ja sipo-puuta tuottava pieni Entandrophragma-suku kuuluu mahongin ja khayan kanssa samaan Meliaceae -kasviheimoon. Sen puuta myydään myös afrikkalainen mahonki -nimen alla. Suvun neljä puuntuotannollisesti merkittävää lajia esiintyvät Afrikassa kosteissa tai kuivissa metsissä. Kaikki neljä lajia ovat uhanalaisia liikahakkuiden seurauksena. Lajilista.

    *Tiikki [ylös]
    Tiikki (Tectona grandis), enlanniksi teak, esiintyy luontaisesti Intiasta Laosiin ja Filippiineille ulottuvalla alueella kausikuivissa metsissä. Sitä viljellään laajasti myös tämän alueen ulkopuolella. Suurimmat tuottajat ovat tässä järjestyksessä Burma, Intia, Thaimaa ja Indonesia. Jaavalla on noin miljoona hehtaaria tiikki-istutusmetsiä. Burmassa hakattu tiikki tulee valtaosinluonnonmetsistä. Burman luontaiset tiikkimetsät ovat kärsineet ryöstöhakkuista, ja viime aikoina vientimäärät ovat laskeneet voimakkaasti, samaan tapaan kuin Thaimaassa tapahtui 1980-luvulla luonnonmetsien hävitessä. Kiina on Burman tiikin suurin ostaja, ja kiinalaisten tiikkituotteiden puun voi olettaa tulevan Burmasta. Myös Thaimaa tuo tiikkiä Burmasta. Jaavan tiikkiviljelmiin liittyy laajoja sosiaalisia ongelmia, ja viljelmiä hallinnoivat yhtiöt ja poliisi ovat vastanneet väkivalloin paikallisten maavaateisiin.

 

 

 


 

 

Tectona grandis

 

 

Intsia palembanica